perjantai 23. marraskuuta 2012

The masks they slide to reveal a new disguise.

Tässä sitä taas mennään.
Huutamista ja tavaroiden viskomista. Syyttelyä.
Olen liian negatiivinen, en tajua asioita tarpeeksi hyvin.
"Jos et ala tajuamaan mä lähen ja en ikinä tule takaisin." Mun puolesta voisikin lähteä ja jättää mut rauhaan. Miks mun pitäisi kestää manipuloimista. Narsisti joka tekee ittestään aina marttyyrin.
Hänhän se tässä on sorrettu ja väärin ymmärretty...

Pyydän että jättää mut rauhaan eikä koske: Lisää huutoa.
Pistän kylppärin oven lukkoon niin ei aikaakaan kun sitä tiirikoidaan avaimella auki.

Jos mä vain saisin töitä, rahaa ja oman asunnon...
Ihan sama kuinka paljon lähetän työhakemuksia, vastaus on aina sama: "valitettavasti valinta ei osunut nyt juurin sinun kohdallesi."
Ihan tuttua jo... Olen juuri se joka valittiin aina viimeisenä mukaan joukkueeseen, sama jatkuu näköjään aikuisenakin.

Mä vihaan alkoholia ja sitä mitä se tekee ihmisille.
VIHAAN.

Mene pois.